Mulla on ollut nyt kiirettä, vähän liikakin. Tai sitten mä vaan kuvittelen mutta stressimittari on ainakin tänä aamuna ollut huipussaan. Eilen tehtiin sulhon kanssa ruokakaupassa löytö. Meidön korttipohjoa löytyikin vielä ja olen tosi onnellinen siitä koska aikaisemmin korttipohjia oli juuri ja juuri kutsuihin. nyt on hieman ylimääräisiäkin kun nappasin yhden paketin matkaani. Ei tarvitse jännittää meneekö joku kutsu pieleen ja pitää lähettää pieleen mennyt kutsu.
Mutta itseasiassa. Se asia miksi olen stressannut on tänän. Lupasin kaasolleni järjestää hänen 18-vuotissyntymäpäiväjuhlat ( Nyt en ole varma oikein kirjoituksesta...) Alunperin kaasoni oli ehdottanut että pyydetän toinen kaaso mukaan ja otetaan hieman kuoharia sen sellaista mutta toinen kaaso ei pääse paikalle joten kaasoni antoi vapaat kädet. No minähän suunnittelin vaikka mitä kivaa mutta nt on paniikki iskemässä. En ole ehtinyt siivota, en leipoa, en laittaa ruokia valmiiksi, ja lahjakin on hankkimatta. Onneksi apunani löytyy sulhasen bestman ja eräs miespuolinen ystävämme. Muuten varmaan olisin jo vetänyt kunnon itkupotkuraivarit eilisen illan ja tämän aamun aikana.
Se että nämä kaksi miestä auttavat minua on niin suuri helpotus. Ystävämme on hyv leipomaan ja kultaakin kalliimpi apu tämmöisissä hommissa. Nyt katselenkin hermostuneena kelloa, milloin he tulevat. Bestmanin pitäisi tuoda synttärikakun koristeet jotka hänen äitinsä on tehnyt, ennen kuin hänen koulunsa alkaa. Ystävämme tulee luultavast yhdentoista aikaan ja silloin tulee ensimäiset leipomukset.
Kaiken stressaamisen lisäksi, tajusin että tänn on perjantai kolmastoista päivä, ja minä olen sen verran taikauskoinen että kaikki ei voi mennä hyvin niinkuin olen toivonut. Mutta, saa nähdä mitä juhlista tulee, saapuvatko vieraat paikalle vai jättääkö synttärisankari tulematta. Ehkä saisin piakkoin jopa päivitettyä histämmekin jotain :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti