Väriteema?

Olen miettinyt ja miettinyt että olisiko meillä häissä teemana vaaleanpunainen. Maanantai aamuni kuluksi ennenkuin ryhdyn selvittämään tuota isoa vaatekasaa tuossa huoneen nurkassa päätin viettää hetken aikaa häiden parissa. Nyt kun ei J:kän ole häiritsemässä minulla on oikein hyvä aika miettiä.

Vaaleanpunainen olisi mielestäni hyvä myös sen takia että esimerkiksi ruusua saa vaaleanpunaisena helposti myös talvella. Ruusua nyt luultavasti saa koska vaan. Ja minä rakastuin ilta-sanomien häälehden sivulls 73 olevssn vaaleanpunaiseen sydän ruusukimppuun joka on sidottu ruusun terälehdistä. se olisi aivan minun näköiseni. En löydä kuvaa tähän hätään enkä mitään saman kaltaista.

Toinen asia joka itseäni on hieman stressanut (?) on turkki. Tahdon jonkin näköisen keepin tai boleron tms viitan joka on valkoista turkkia. Anoppini ehdotti että jos en ole turkkiani löytänyt ensi kesään mennessä, hän voi kysellä turkissa ollessaan tutultaan joka tekee nahka ja turkis takkeja yms. paljon tulisi maksamaan minun keeppini tai viittani hänellä. Joten, jos sitä ei löydy, se teetetään.

Kuva : Juhlapuvut.fi

Tämä on hyvin kaunis ja jotain sellaista mistä pitäisin, mutta sen pitäisi olla pidempi mielestäni. 

Eikai minulla muuta nyt tule mieleen. Eli katsomaan jos saisi tuolle vaatekasalle tehtyä jotakin.

Asiaa kirkosta

Minä olen meidän suhteessa yleensä se joka muistaa asiat, hoitaa kaiken mahdollisimman nopeasti ja niin edespäin. Olen ollut viikonlopun sairaana ja muutenkin on häidenjärjestely työnhaun ohella jäänyt vähemälle, vaikkakin on hankittuna jo hiuskoristeet, kengät, puku ja tiara.

Tulimme eilen J:n kanssa minun vanhemmiltani kotiin jossa vietimme viikonlopun sairastumiseni takia. Luin kaikki seuraamani hääblogit läpi ja sitten se tuli mieleen, Kirkko!

Tänään päivällä J sanoi että lähdetän katsastamaan autoa, mutta itse olin päättänyt värjätä hiukset. J teki siis yksin lähtöä katsastusasemalle ja pamautti : Varaatko sen kirkon tänään? Min lupasin varata heti kunhan herra on poistunut asunnosta. J lähti katsastamaan autoa ja minä kaivoin miehen lehtien alta oman rakkaan hääkansioni ja menin keittiön pöydän ääreen istumaan, etsin kirkkoherranviraston numeron lappujeni seasta ja näpytin numeron puhelimeeni. Ja tsadaam, nyt on kirkkokin varattu!

J on minusta ylpeä ja nyt lähden sinisten :@ hiuksieni kanssa laittautumaan että voidaan mennä kauppaan... :)  (hiukseni siis värjäytyivät siniseksi schwarzkopfin silver blonde värin hiusnaamion ansiosta, ilmeisesti hiukseni ei pidä siitä sinisestä pigmentistä joka poistaa keltasuutta... :S

First mission complete!

 Jokaisella morsiammella tulee eteen hääpuvun hankinta. Kuvittelin että etsin vielä ensikesänä sitä oikeaani, mutta sattumalta, satuin löytämään sen jo sunnuntaina 22.01.2012. Silloin en vielä uskonut että kyseisestä puvusta tulisi minun hääpukunu vaikka rakastuinkin ensisilmäyksellä, valokuvaan puvusta.

Meilailin puvun myyjän kanssa. Puku siis on käytetty mutta minua se ei haittaa. Sovimme tiistaina 24.1.2012 päivällä että menen kuudelta illalla sovittamaan pukua, jonka myyjä asuu samalla paikkakunnalla kuin me. Ajoimme siis bestmänin luota jossa kävimme silloin kauppaan ja sieltä sovittamaan pukua.

Minua pelotti aivan jumalattomasti. Olin varma että tahdon juuri sen puvun, juuri sellaisen! Ja minua pelotti ettei se mahdu päälleni. Mutta onnekseni, kun sain kaksiosaisen pukuni pälleni, se oli kuin tehty minulle. Olin aivan haltioissani. rakastan pukuani ylikaiken. Se on suoraan unelmistani!.
  

                                                              Kuva on lainattu siis... :)
                                                 Se on ihana, ja vielä ihanempi luonnossa... :) <3
    
                                                         Yksi asia on siis hoidossa!

Ja tässä linkki pukuun koska satuin löytämään myös verkkokaupasta... http://www.juhlantaika.fi/haapuku-malli-p-720.html
Ja toki puku oli halvempi kuin tuolla verkkokaupassa

Kihlat ja kuinka kaikki alkoi

Hei, päätin ihan itsenikin takia alkaa pitämään blogia häävalmisteluistamme. Kihloihin olemme menneet avopuolisoni kanssa 29.12.2013 ja päätimme mennä naimisiin 02.02.2013

Voisin ensin kertoa meidän historiasta, jonka alusta ei ole niin kauaa. Tapasimme J:n kanssa 19.08.2011, kävimme treffeillä useaan otteeseen ja aloitimme seurustelusuhteemme 02.09.2011 samana pivänä kun vietimme ensimäisen yömme yhdessä.

Aloin yöpymään hyvin pian J:n ja hänen äitinsä luona ja sille tielle olen jäänyt. Täällä me asutaan yhdessä. Monta riitaa on koettu ja aina, jokaisen riidan jälkeen sitä huomaa rakastavansa toista aina vaan enemmän ja enemmän.

Meidän kihlautumisessa on se pieni ero, minä kosin. vaikka ei ollut karkauspäivä. Ja myöntävän vastauksen saatuani, sovimme menevämme ostamaan sormukset seuraavana päivnä ja niin tehtiin. Kihlasormukset meillä on ihan keltakultaiset. Minulla ohuin mahdollinen ja J:llä on paksumpi.

Jännittäähän tässä ihan pirusti ht ja niiden valmistelut mutta eiköhän tästä selvitä. Minulla on ihanat kaasot ja J:n bestmänikin on niin ihana ja avulias että kyllä täst perheen ja heidän avulla selvitään!